Antin matka jatkui tänään Sandölle, jonka hän kuvaa kauniiksi hiekkasaareksi. Saattelimme melojan matkalleen. Meri oli tyyni ja tuuli lempää myötätuulta.



Korkeilla kallioilla viipyvä saattoi katsella, kuinka kanootti pieneni sinisellä ulapalla ja muuttui kostean melan välkähdyksiksi.

Palasimme töidemme ääreen. Maalasimme ullakon lattiaosuuden toiseen kertaan. Tuula jatkoi maalin poistamista isoista ja pienistä ovista, joita kyllä riittää. Hilkka keskittyi majakkasihteerin töihin.

Turistit jäivät tänään vähemmälle, mutta linnuista on seuraa koko ajan. Pihapiirissä kuljeskelee hanhiperheitä päivittäin. Muita havaintojamme ovat västäräkki, kivitasku, luotokirvinen (skärpiplärka på svenska, rockpipit in english, kannattaa tutusta Gustun lintukirjaan).




Västäräkit rähisevät meille pihalla kulkiessamme, jos niin voi sanoa siron linnun visertelystä. Niiden pesä on vanhan räjäytyskuopan louhikossa, ja poikaset tulevat kohta ulos harjoittelemaan linnun elämää. Pariskunta tekee pieniä sukelluksia ihan vierestämme. Muutamassa viikossa ne varmaan rauhottuvat, kun poikaset ovat jo omilla siivillään.

Iltapäivällä pistäytyi saarella ja talossa hankolainen taidemaalari Pekka Vehviläinen vaimonsa kanssa. Pekka on tehnyt akvarelleja monista Suomen majakoista, ja sumusireeninhoitajan talosta löytyy kamarin seinältä hänen herkkä akvarellinsa Gustavsvärnistä.


Hilkka & Tuula